Bitcoin (BTC) on historian ensimmäinen ja maailman suosituin avoimeen lähdekoodiin perustuva kryptovaluutta eli digitaalinen valuutta, joka sai alkunsa vuonna 2009. Bitcoin on yhtä aikaa sekä digitaalinen valuutta että maksuprotokolla.
Bitcoinin tietokantana toimii lohkoketju eli blockchain. Lohkoketju mahdollistaa sen, että kaikki rahansiirrot ovat avoimia. Käytännön tasolla Bitcoin on globaalisti hajautettu verkko, jonka ylläpitoon osallistuu tuhansia tietokoneita ympäri maailmaa. Avoimuuden ohella rahansiirtoja pidetään kuitenkin myös turvallisina ja luotettavina.
Bitcoin on lisäksi täysin riippumaton kolmansista osapuolista, kuten esimerkiksi keskuspankeista. Bitcoineilla voi maksaa nykypäivänä netissä aivan samalla tavalla kuin muillakin valuutoilla, mikäli vastapuoli hyväksyy bitcoinit maksutapana.
Internet mahdollisti digitaalisen valuutan nousun
Vaikka kryptovaluutta Bitcoinia pidetään yleisellä tasolla maailman ensimmäisenä kryptovaluuttana, on digitaalista valuuttaa ollut itse asiassa olemassa jo ennen bitcoinia. Digitaalisten valuuttojen kehitystyön voidaan katsoa ulottuvan oikeastaan jo 1980-luvulle. 1990-luvun lopulla markkinoille nousi erilaisia digirahoja internet-vallankumouksen seurauksena. Aika ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin riittävän kypsä siihen, että nämä digitaaliset valuutat olisivat nousseet sen suurempaan suosioon.
Tänä päivänä tilanne on toinen, ja erilaisia kryptovaluuttoja on olemassa valtava määrä. Yksi tärkeimmistä asioista, ennen kuin lähtee edes pohtimaan digitaalisen valuutan ostamista, on olla hyvin tietoinen myös itse sijoittamiseen liittyvistä asioista, kuten olennaisista valuuttakursseista. Bitcoinin, kuten myös muiden kryptovaluuttojen hinnat voivat olla varsin epävakaita, ja siksi fiksu (krypto)sijoittaja seuraakin aktiivisesti kursseja, ja esimerkiksi juuri bitcoinin kurssi on hyvä tarkistaa säännöllisesti.
Miten Bitcoin sai alkunsa?
Bitcoinin tarina alkaa vuodesta 2008, jolloin nimeä Satoshi Nakamoto käyttänyt, mutta tuntematon henkilö tai ryhmä, työskenteli projektissa nimeltä Bitcoin. Monet Bitcoinin käyttämät teknologiat ovat jo useampia vuosikymmeniä vanhoja, ja Nakamoto hyödynsikin kehitystyössään näitä teknologioita taitavasti.
Tavoitteena oli luoda täysin hajautettu virtuaalinen maksuväline, joka käyttää toiminnassaan lohkoketjuteknologiaa. Satoshi Nakamoto onnistuikin yhdistämään erilaiset teknologiat sellaiseksi kokonaisuudeksi, josta muotoutui hajautettu digitaalinen maksuprotokolla. Bitcoinin virallinen liikkeelle lasku aloitettiin hieman myöhemmin, eli vuonna 2009.
Lohkoketju ja sen toimintaperiaate
Bitcoinin tietokantana toimii siis jo mainittu lohkoketju, eli blockchain. Lohkoketju koostuu nimensä mukaisesti ketjutetuista lohkoista. Se on hajautettu tietokanta, jonka jokainen lohko on oma tietovarastonsa. Tämän maailmanlaajuisesti hajautetun verkon ylläpitoon osallistuu kymmeniä tuhansia tietokoneita.
Lohkoketju mahdollistaa hajautetun tietovaraston käyttämisen. Mikäli Bitcoin vaihtoehtoisesti hyödyntäisi keskitettyä tietovarastoa, se olisi varsin altis hakkeroinneille tai erilaisten instituutioiden väliintulolle. Nykyisellään Bitcoinia ei voida erottaa lohkoketjusta erilliseksi omaksi valuutakseen, eikä siitä siis ole mahdollista painaa esimerkiksi seteleitä, kuten euroista tai dollareista.
Bitcoin-verkon tärkeät louhijat
Bitcoin-verkon louhijoiden tehtävänä on vastata lohkoketjun ylläpidosta, ja louhijat rakentavat uusia lohkoja keskimäärin kymmenen minuutin välein. Louhijoiden on tehtävä aina riittävä määrä laskentatyötä ennen uusien lohkojen luomista, toisin sanoen louhijat yrittävät ratkaista matemaattista yhtälöä. Yhtälö ei ole matemaattisesti vaikea, mutta se vaatii hyvin paljon laskentatehoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että louhijat yrittävät arvata numeroita oikein, ja kun useat louhijat tekevät miljoonia arvauksia joka sekunti, lopulta yksi arvaus osuu oikeaan ratkaisuun, ja voidaan luoda uusi lohko.
Voidaan sanoa, että Bitcoin-verkon louhijoiden työllä on kaksi olennaista tehtävää: vahvistaa lohkoketjun transaktiot sekä luoda uusia bitcoineja. Louhijoiden rooli onkin merkittävä, sillä jos louhijat lopettaisivat työnsä, Bitcoin-verkko lopettaisi välittömästi toimintansa.
Bitcoin-verkko on kaikille avoin verkko, ja Bitcoin-ohjelmisto on vapaasti ladattavissa. Periaatteessa siis kuka tahansa voi käynnistää oman palvelimensa ja liittyä osaksi Bitcoin-verkkoa. Käytännössä kuka tahansa voi aloittaa myös louhimaan Bitcoineja tai muita kryptovaluuttoja. Louhiminen vaatii kuitenkin aina valtavaa määrää laskentatehoa, mikä tarkoittaa kovaa sähkönkulutusta.
Digitaalinen lompakko
Bitcoinit säilytetään Bitcoin-lompakossa. Tämä lompakko voi olla tietokoneohjelma, mobiiliappi tai esimerkiksi USB-tikkua muistuttava kylmälompakko. Bitcoin-lompakko ei siis toimi samalla tavoin kuin perinteinen lompakko tai vaikkapa verkkopankki.
Bitcoin-lompakko toimii ikään kuin käyttöliittymänä lohkoketjuun. Bitcoin-lompakko ei siis varsinaisesti sisällä bitcoineja, sillä kaikki bitcoinit ovat todellisuudessa merkintöjä lohkoketjussa eli Bitcoinin tilikirjassa. Tämä lohkoketju sisältää ajankohtaisen tiedon siitä, kuinka monta bitcoinia tietyssä osoitteessa on. Silloin kun henkilö haluaa lähettää bitcoineja omasta lompakostaan, ohjelmisto viestii Bitcoin-verkolle, että henkilöllä on käyttöoikeus kyseisen Bitcoin-osoitteen varoihin.
Aloitteleva sijoittaja haluaa usein säilyttää omat bitcoininsa siinä palvelussa, josta on ne hankkinut. Myös muun muassa mobiililompakot ovat nousseet viime vuosina yhä suurempaan suosioon. Mobiililompakot ovat usein varsin helppokäyttöisiä ja lisäksi ilmaisia vaihtoehtoja. Suosituimmat lompakot tukevat nykyisin bitcoinien lisäksi lukuisia muitakin kryptovaluuttoja.
Bitcoinien ostaminen Suomessa
Bitcoinien ostaminen itsessään on helppoa ja bitcoineja voi ostaa erilaisista kotimaisista kauppapaikoista. Esimerkiksi Coinmotion ja Northcrypto ovat suosittuja Bitcoinin ostopaikkoja. Molempien voidaan sanoa olevan turvallisia ja helppokäyttöisiä palveluita, joissa ostajan henkilöllisyys varmistetaan pankkitunnusten avulla. Suomalaiset kauppapaikat ovat lisäksi Finanssivalvonnan alaisia.
Suurimmat bitcoinien ostamiseen liittyvät haasteet osoittanevat oston jälkeisiin tapahtumiin. Syynä tähän on Bitcoinin suuri volatiliteetti – Bitcoinin kurssi heilahtelee joskus rajustikin. Vuoristoratamainen liikehdintä saa heikkohermoisimmat sijoittajat luopumaan kryptoistaan. Moni aloittelija saattaa myös hypätä kyytiin liian suurilla panoksilla. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää perehtyä paitsi sijoittamisen maailmaan, periaatteisiin ja kurssiheilahteluihin, myös kryptovaluuttoihin tarkemmin ennen omien rahojen peliin laittamista.