Rakkalla tai vähemmän rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä lapsi ei vain ole kaikkien rakastama ja on aiheuttanut väärin käytettynä monille paljon ongelmia. Kerromme nyt teille pienlainasta eli pikalainasta eli pikaluotosta eli tutummin pikavipistä.
Pikavippi on lyhytaikainen, vakuudeton kulutusluotto, jonka suuruus on Suomessa tyypillisesti 50:n ja 1000:n euron välillä. Pikavipin hakeminen tapahtuu yleensä tekstiviestillä tai luotonantajan verkkosivuston välityksellä. Keskimääräinen pikavipin suuruus oli Suomessa vuoden 2014 syksyllä noin 300 euroa ja takaisinmaksuaika vajaa 3 kuukautta. Pikavipin esikuvana voi pitää yhdysvaltalaisia palkkapäivälainoja eli payday loanseja. Palkkapäivälainat ovat määrältään pieniä lainoja, jotka myönnetään palkkatodistusta vastaan ja maksetaan nimensä mukaisesti palkkapäivänä.
Suomessa pikavippitoiminta alkoi vuonna 2005 ja ala koki räjähdysmäisen nousun. Vuonna 2012 alalla arvioitiin olevan jopa 80 lainoja myöntävää luotonantajaa. Vuonna 2013 kuitenkin säädettiin lakimuutos, joka tiukensi pikavippien myöntämistä huomattavasti. Alle 2000 euron lainoille annettiin korkokatto, jonka seurauksena pikavippien määrä kääntyi jyrkkään laskuun. Alan yrittäjistä moni joutui lopettamaan. Ennen alan kokemaa romahdusta pikavippiyritysten kirjo oli laaja, yksittäisistä nyrkkipajoista aina kansainvälisiin toimijoihin.
Lainapäätöksen saaminen ja lainasumman siirtyminen hakijan tilille kesti normaalisti vain muutamia minuutteja. Takaisinmaksuaika oli myös lyhyt, yleensä vain noin kuukausi. Tyypillinen maksuaika saattoi olla 14 tai 30 päivää. Nykyään pikavippien takaisinmaksuajat vaihtelevat neljästätoista päivästä aina viiteen vuoteen asti. Pikavippien kokonaishinnoissa ja maksuaikavaihtoehdoissa oli suuria eroja palveluntarjoajasta riippuen. Niin sanottu todellinen vuorikosko vaihteli n. 100 ja 1500 prosentin välillä. Todellisen vuosikoron mielekkyydestä pikavippien hinnoitteluissa oli paljon eriäviä näkemyksiä. Osa asiantuntijoista oli sitä mieltä, ettei tämä todellinen vuosikorko anna oikeaa kuvaa lyhyiden luottojen kulutasosta. Suomessa pikavippifirmoilla oli velvoillisuus ilmoittaa lainojensa todellinen vuosikorko, mutta sanomalehti Karjalaisen selvityksen mukaan jopa puolet pikavippifirmoista ilmoitti koron huomattavasti todellista pienemmäksi. Esimerkkinä kahden viikon lainan vuosikoroksi saatettiin esimerkiksi ilmoittaa 300%:a, kun todellinen vuosikorko olikin noin 10 000 prosenttia. Vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana pikavippejä oli myönnetty 321 000 kappaletta, joiden yhteenlaskettu arvo oli jopa noin 70 miljoonaa euroa. Ylivoimaisesti suurin pikavippejä ottanut käyttäjäkunta olivat 18-40 -vuotiaat.
Suurta huomiota pikavipit keräsivät niiden aiheuttamien velkaongelmien vuoksi. Erityisen ongelmallisia ne olivat säännöllisiä tuloja vailla oleville nuorille. Pikavippejä on pidetty ylivelkaantuneiden tapana hoitaa talouttaa, mikä yleensä johti velkakierteen pitenemiseen ja syvenemiseen. Ongelmaa on ratkaistu kiristämällä alan sääntelyä toistuvasti. Pikavipillä voi hoitaa äkillisen tai lyhytaikaisen rahoitustarpeen pankkiluoton sijasta. Pienlainaa voi hakea rhoitusyhtiöstä tai ns. vertaislainapalvelun välityksellä. Pikavippejä käytetään yleensä ruokaostoksiin, lasten ja kodinhoitoon ja juhlimiseen. Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jyri Hännisen mukaan monille pikavippi on viimeinen pelastus, joka estää heitä näkemästä nälkää tai menettämästä sähköä tai puhelinliittymää viimeisinä rahattomina päivinä ennen palkkapäivää tai etuuden maksupäivää. Pikavipit ovat hyvä rahoitusmenetelmä, jos on varma, että pystyy maksamaan sen takaisin.