Joskus rahoituksen voi saada ihan muullakin tavalla kuin pankista lainaa hakemalla. Esimerkiksi joukkorahoitus on yksi tapa, jolla voi saada hankkeelleen rahoituksen ja suurenkin sellaisen. Joukkorahoitus on tapa tehdä yhteistyötä ja saada huomiota henkilöiden taikka organisaatioiden hankkeille, joiden rahoittaminen tapahtuu keskenään verkostoituvien ihmisten avulla – yleisimmin internetissä. Joukkorahoitusta on käytetty monissa yhteyksissä katastrofirahoituksesta kansalaisjournalismiin, poliittisiin kampanjoihin, kulttuurihankkeiden ja jopa startup -yritysten rahoittamiseen, elokivien sekä vapaan lähdekoodin tietokoneohjelmien tuottamiseen.
Joukkorahoituksen idea on hyvin yksinkertainen: hyväksi pitämäänsä hanketta voi tukea vaikka yhdellä eurolla. Kun iso joukko ihmisiä, voidaan kerätä rahoitus suureenkin hankkeeseen. Yleisöllä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan suoraan siihen, minkälaisia tuotteita tulee ja välikädet putoavat pois tuottajan ja yleisön väliltä. Viraalihyväntekeväisyys on joukkorahoituksen näkyvä ulottuvuus.
Joukkorahoituspalveluita
Yksi joukkorahoitusalusta on Kickstarter, joka avattiin 2009. Käyttääkseen Kickstarteria, täytyy henkilön täyttää olla Amazon Payments -edellytykset eli hjankkeessa on oltava mukana Yhdysvalloissa tai Iso-Britanniassa osoitteen ja pankkitilin omaava henkilö. Kicstarterin acukka on kerätty 956 miljoonaa dollaria 55 000 projektiin. Suomen ensimmäinen joukkorahoitukseen keskittynyt alusta on Mesenaatti.me. Mesenaatti aloitti syksyllä 2012 pilottiprojekteilla ja varinainen palvelualusta avattiin heinäkuussa 2013. Menenaattia on käytetty rahoittamaan muun muassa levyntekoprojekteja, uusia lehtiä ja tapahtumia kuten Kallio Block Party. Muita suomalaisia joukkorahoitusalustoja ovat muun muassa Venture Bonsai, Invesdor ja Vauraus Suomi Oy. Venture Bonsai on Suomen ensimmäinen osakepohjaiseen joukkorahoitukseen keskittyvä palvelu. Invesdor on tarjonnut on tarjonnut joukkorahoituspalveluita startup- ja kasvuyrityksille toukokuusta 2012 lähtien.
Suomen rahankeräyslaki
Jos suunnittelee joukkorahoitusprojekteja, kannattaa ottaa huomioon Suomen rahankeräyslaki. Suomen laki ei salli yksityishenkilön keräävän vastikkeettomia lahjoituksia, vaan rahankeräykseen on oltava lupa viranomaisilta ja käytännössä vain yleishyödylliseen tarkoitukseen rahaa keräävä rekisteröity yhdistys voi sellaisen saada. Esimerkkinä vuonna 2012 joukkorahoituksen avulla rahoitettu ruotsin kielen oppikirja herätti poliisihallituksen kiinnostuksen juuri rahankeräyslain takia ja lopulta kerätyt varat palautettiin lahjoittaneille. Suomessa palkintoihin perustuvan joukkorahoituskampanjan voi järjestää mikäli kampanja mukailee ennakkotilauskampanjan piirteitä: sijoitukselle tulee tarjota aina vastike, yleensä rahoitettavan tuotteen muodossa. Pääomapohjaiseen joukkorahoitukseen rahankeräyslaki ei vaikuta, sillä sitä koskeva lainsäädäntö on Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen säätelystä johtuen samankaltainen koko Euroopassa. Joukkorahoituslaki astui voimaan syyskuun alussa 2016. Laki koskee sijoitusmuotoisen ja lainamuotoisen joukkorahoituksen tarjoamista.